Baptistinen suksessio on historiallinen ja kirkko-opillinen teoria tietyissä baptistipiireissä. Se väittää, että todellisten seurakuntien – joita määrittävät uskovien kaste, seurakuntien itsenäisyys ja erillisyys valtiosta – katkeamaton sukulinja ulottuu suoraan Uuden testamentin apostoleista nykyisiin baptisteihin erilaisten erillään olevien ryhmien kautta ilman mitään yhteyttä roomalaiskatoliseen kirkkoon tai protestanttiseen reformaatioon.{Verkkoviite | Osoite = https://scielo.org.za/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1017-04992015000300009 | Nimeke = An exclusivist view of history which denies the Baptist Church came out of the Reformation: a landmark recital of church history| Julkaisu = Studia Historiae Ecclesiasticae | Tekijä = James Maples | Ajankohta = 2015 | Viitattu = 2026-02-19 | Kieli = }}
Tämä näkemys nousi esiin voimakkaasti 1800-luvun puolivälissä Yhdysvaltain etelässä Landmark-liikkeen myötä. Liikettä ajoi huoli baptistien omaleimaisuuden säilymisestä toisen suuren herätyksen aikana sekä kilpailu esim. Disciples of Christin kaltaisten ryhmien kanssa.{Verkkoviite | Osoite = https://www.mbu.edu/seminary/the-landmark-controversy/| Nimeke = The Landmark Controversy: A Study in Baptist History and Polity | Julkaisu = Maranatha Baptist University | Tekijä = Fred Moritz | Viitattu = 2026-02-19 | Kieli = }}
Keskeisiä kannattajia olivat mm. James Robinson Graves, joka väitti, että vain baptistiseurakunnilla on pätevät sakramentit ja auktoriteetti. Hän hylkäsi yhteydet ei-baptistisiin kirkkokuntiin ja korosti näkyvää, paikallista seurakuntien jatkuvuutta apostolisista ajoista lähtien. Graves yhdisti vainottuja historiallisia lahkoja, kuten montanolaiset, novatialaiset, valdolaiset ja anabaptistit, proto-baptisteiksi. Myöhemmin James Milton Carroll kuvasi dramaattisesti tätä ”veristä polkua” vainotuista baptistien edeltäjistä.
Teorian teologiset seuraukset sisältävät eksklusiivisen kirkko-opin: vain baptistiseurakunnat edustavat Kristuksen todellista ruumista. Teoria on kuitenkin kohdannut voimakasta tieteellistä kritiikkiä. Se nojaa anakronistisiin tulkintoihin ja puuttuu primaarilähteiden todisteita. Nykyinen baptistinen tutkimus pitää baptistista suksessiota pääosin 1800-luvun innovaationa eikä historiallisena tosiasiana. Se elää kuitenkin joissakin fundamentalistisissa piireissä ja vaikuttaa keskusteluihin seurakuntakäytännöstä ja kirkkokuntien välisestä yhteistyöstä.
Teoria pienoiskuva|400px|Diagrammi James Milton Carrollin kirjasta The Trail of Blood (1931).
Teoriassa esitetään, että baptisteilla on katkeamattomat juuret varhaiskirkkoon asti. Liike olisi sen mukaan syntynyt siten, että ajan myötä piispat tai pastorit alkoivat ottaa liikaa valtaa itselleen, mikä johti katolisen kirkon syntymään ja virheisiin.
Ryhmät, jotka ovat peräkkäin linjassa, ovat montanolaisuus, novatiolaisuus, donatolaisuus, paulikiaanit, kataarit, valdolaiset, petrobrusiaanit, arnoldistit, henrikiaanit ja anabaptistit.
Teorian kannattajat väittävät, että ryhmät, kuten bogomiilit tai paulikiaanit, olivat opissaan baptistisia gnostilaisuuden sijasta.
Berlin Hisel argumentoi, että monet väitteet montanolaisuutta vastaan ovat vääriä, koska suurin osa lähteistä on vihamielisiä. Lisäksi hän korosti, että montanolaisuus seurasi uskovien kastetta. Esimerkiksi Tertullianus, joka erosi katolisesta kirkosta ja kääntyi montanolaisuuteen, vastusti vauvojen kastamista. Hänen mukaansa novatiolaiset harjoittivat uskovaisten kastetta ja hyväksyivät uudelleenkasteen. Hän myös kiisti väitteet, että kataarit, paulikiaanit taikka bogomiilit olisivat gnostilaisia, sillä että väitteet olisivat vihamielisiä sekä vääriä.
Lähteet
Luokka:Näennäishistoria Luokka:Kristilliset käsitteet