pienoiskuva|Padasjoen kunnantalo. pienoiskuva|Näkymä Päijänteelle Kullasvuoren maisematorneista. pienoiskuva|Katunäkymä keskustasta. Padasjoki on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa.
Nimi ja tunnukset Pata ja joki ovat Padasjoen kunnan vaakunassa sen ajatuksen perusteella, että padat ovat kirkon ohi virtaavan Padasjoen pyörteitä. Toinen teoria kunnan nimestä nojaa saamelaissanaan palas ’polku’, koska joki on ollut tärkeä vesitie jo ennen hämäläisten leviämistä. Padasjoen murteessa nimittäin käytettiin 1900-luvun loppupuolelle saakka l-äännettä paikoissa, joissa kirjakielessä on d, esim. ”Älä velä meilän seläm mäläst’ köylest’, ei meilän seläm mälät köylet pilä.”
Historia Varhaishistoria Padasjoella on ollut asutusta kivikaudelta asti ja paikkakunnalla on myös linnavuoria. Maakeskenlahdelta on kaivettu järvimalmia.
Padasjoen hallintopitäjästä on ensimmäinen maininta historiallisissa lähteissä vuonna 1436[https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5999365590&aineistoId=600541799 DA Hollolan tuomiokunta II KO a:15 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat (1761-1761)Padasjoen Sanomat 30.6.2022. Padasjoen seurakunnan itsenäistymisestä ei ole varmaa tietoa, mutta varhaisin maininta siitä on vuodelta 1465 ja se on todennäköisesti ollut itsenäinen seurakunta ainakin jo vuonna 1497Pulkkila, Padasjoen historia (s. 74). Pappilan maa-alueiden omistusta koskevan asiakirjan perusteella vuotta 1471 on pidetty yhtenä mahdollisena Padasjoen seurakunnan perustamisvuotena.VA bb 18 ss. 139-140. Pulkkila, Padasjoen historia. Padasjoki on ollut emäpitäjä, johon naapurikunnat (viimeiseksi Kuhmoinen 1800-luvulle asti) ovat kuuluneet.
Vanhin Padasjoen aluetta koskeva oikeuden pöytäkirja on vuodelta 1436. Tuolloin määriteltiin Auttoisten ja Vesijaon rajat. Vuonna 1442 Henrik Gårdshagen antoi tuomion nykyisen Padasjoen Toritun kylän ja nykyisen Kuhmoisten Harmoisten kylän rajariidastaPulkkila, Padasjoen historia (s. 62).
Paikkakunnalla käytiin vuonna 1597 nuijasodan verisimpiin taisteluihin kuulunut Nyystölän taistelu.
Sisällissota Padasjoki oli sisällissodassa Suomen kansanvaltuuskunnan punakaartien ja Svinhufvudin itsenäisyyssenaatin Suomen suojeluskuntien rintamalinjojen rajapitäjä.
Maantiede Kunta rajautuu idässä Päijänteeseen. Padasjoen alueella sijaitsee suurin Päijänteen saarista, Virmailansaari, sekä osa Päijänteen kansallispuistosta.
Padasjoen nykyisiä naapurikuntia ovat Asikkala, Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmoinen, Pälkäne ja Sysmä. Ennen kuntaliitoksia sen naapurikuntia olivat Kuhmalahti eli entinen Pento, Lammi ja Luopioinen.
Vesistöt Padasjoella on 206 järveä https://www.jarviwiki.fi/wiki/Padasjoki, jotka laskevat kahteen eri vesistöön: Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöihin. Vesijako laskee näihin molempiin. Maastossa näkyvät hyvin jääkauden vaikutukset luontoon: paikkakunnalla on paljon harjuja ja harjusaaria (kuten Kelvenne) sekä jääkauden niihin jättämiä muodostumia kuten suppia ja irtolohkareita.
Luonto Padasjoen Natura-kohteita ovat Päijänteen kansallispuiston lisäksi, Vesijako, Saksalan metsä, Kasiniemen niityt, Jussilan keto, Auttoinen (jossa kasvaa harvinainen idänverijuuri), Ammajanvuori joka on Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja yhtenäinen vanhan metsän alue, Evon alue, Kurkisuo jossa on tervaleppäluhtaa ja ruohokorpia sekä viistojyrkänteinen Huhkainvuori.
pienoiskuva|Tuomastornit, joista avautuu näkymä Päijänteelle. Evon alue, Natura-alue. Ilves-vaellus reittejä. Päijänteen kansallispuisto Tuomastornit, Kullasvuori Geokätköily, kymmenittäin geokätköjä ympäri Padasjokea Kirkkojoen puisto ja suihkulähde (Kirkkotie 65, Padasjoki) Kellosalmen silta (Virmailantie 1, Kellosalmi)
Aluerakenne Kunnan keskustaajama poikkeaa merkittävästi mallista, jossa peruspalvelut sijaitsevat yhdellä pääkadulla. Padasjoen keskusta on kolmiomainen alue, jossa sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä toisistaan linja-autoaseman alue, kirkon ja terveyskeskuksen alue sekä Kauppatien liikekeskus. Merkittäviä kaupan palveluita sijoittuu myös valtatie 24 luo Taulun alueelle ja kesäisin Laivarantaan. Molempiin on Padasjoen linja-autoasemalta noin kaksi kilometriä matkaa. Kunnan keskustaajaman maisemaan kuuluu harjuja, kirkon länsipuolinen lampi ja lammen Päijänteeseen yhdistävä joki.
Kylät Padasjoen maarekisterikylät ovat Alho, Auttoinen, Hinttola, Jokioinen, Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeski, Nyystölä, Osoila, Pappila, Syrjäntaka, Torittu, Vesijako ja Virmaila.
Numero Maarekisterikylä Kylän osia 576-401 Alho 576-402 Auttoinen 576-403 Hinttola 576-404 576-405 Kasiniemi 576-406 Kaukela 576-407 Kellosalmi 576-408 576-409 Maakeski 576-410 Nyystölä 576-411 576-412 576-413 Syrjäntaka 576-414 Torittu 576-415 Vesijako 576-416 Virmaila
Jos kylällä tarkoitetaan maakirja-nimiseen viranomaisasiakirjaan merkittyä kylää, niin esimerkiksi vuoden 1875 (ruotsiksi kirjoitetun) maakirjan mukaan Padasjoen kylät olivat: Alho, Autois (nykysuomeksi Auttoinen), Hinttola, Jokiois (Jokioinen), Kasiniemi, Kaukela, Kellosalmi, Lieso, Maakeskis (Maakeski), Neroskulma, Nyställe (Nyystölä), Osoila, Prästgården (Pappila), Syrjäntaka, Torittu, Wesijako (Vesijako) ja Wirmala (Virmaila).
Kyliksi, kulmiksi tai kulmakunniksi on kutsuttu myös eräitä maantieteellisiä kokonaisuuksia, esim: Ala-Porasa, Arrakoski, Hirtniemi, Ilmoila, Jokioisen Saksala, Kaila, Kaurate, Keskusta, Koiravuori, Laivaranta, Mainiemi, Neroskulma, Palsa, Porasa, Purola, Savikko, Seitniemi, Romo, Tarus, Taulu, Vähäsalo
Taajamat Padasjoki on merkittävä vapaa-ajan asumisen kunta. Vuonna 2023 kunnassa oli 2 778 vapaa-ajan asuntoa eli hieman enemmän kuin vakituisia asukkaita.
Vuonna 2022 Padasjoen taajama-aste oli 49,8 prosenttia.
Väestö Väestönkehitys Padasjoen asukasluku pienenee. Vielä 1990-luvulla siellä asui yli 4 000 henkeä, vuonna 2007 3 553. Toisaalta paikkakunnalla on yli 6 000 vapaa-ajan asuntoa. Seurauksena aatelisesta kartanoasutuksesta on pieni osa väestöstä puhunut äidinkielenään ruotsia 1900-luvun lopulle saakka.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Padasjoen vuodesta 2002 kunnanjohtajana ollut Heikki Jaakkola jäi eläkkeelle 2019. Hänen seuraajansa Petri Koivula oli tehtävässä 2019–2022, Hänen jälkeensä kunnanjohtajana oli ekonomi Kati Yrttiaho, jonka riitaisuuden sävyttämä kausi päättyi hänen eroilmoitukseensa kesäkuussa 2023. Tämän jälkeen kunnanjohtajana on toiminut Juha Rehula, ensin määräaikaisena ja sittemmin vakituisesti.
Liikenne ja infrastruktuuri Padasjoen halki kulkee Lahden ja Jämsän välinen valtatie 24 (entinen valtatie 4), josta erkanee Taulun alueella Hämeenlinnaan vievä kantatie 53.
Kirkonkylällä on linja-autoasema, jonka kautta ajaa LSL:n hallinnoima ja Lehtimäen liikenteen liikennöimä Padasjoen ja Lahden välinen reittiliikenne.
Kunnassa pitää kotipaikkaa Niemisen Linjat, joka aiemmin harjoitti linja-autoliikennettä Padasjoen ja Lahden välillä. Elokuusta 2020 lähtien yhtiö ei kuitenkaan enää liikennöi tällä välillä. Aikaisemmin yritys on liikennöinyt vuoroja myös Padasjoen ja Hämeenlinnan välillä, mutta nykyään tällä välillä ei ole enää vakituista linja-autoliikennettä.
Lähin rautatieasema on noin 50 kilometrin päässä sijaitseva Lahden rautatieasema. Hämeenlinnan ja Jämsän rautatieasemille on matkaa kumpaankin noin 65 kilometriä ja Oriveden rautatieasemalle noin 75 kilometriä.
Tampere-Pirkkalan lentoasema sijaitsee noin 110 kilometrin päässä ja Helsinki-Vantaan lentoasema noin 145 kilometrin päässä. Lisäksi noin 35 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla sijaitsee Lahti-Vesivehmaan lentopaikka, jonne ei kuitenkaan ole säännöllistä matkustajaliikennettä.
Kesäaikaan Padasjoelta liikennöi sisävesilaiva Vääksyyn, Sysmään, Kelventeeseen, Virmailaan ja Kuhmoisiin. Lisäksi osa Jyväskylän ja Lahden välisistä laivavuoroista pysähtyy Padasjoella.
Etäisyyksiä Helsinki 150 km Hämeenlinna 65 km Jyväskylä 120 km Lahti 54 km Tampere 90 km
Kulttuuri Murre Padasjoen alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Padasjoen murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.
Ruoka Padasjoen perinneruokiin kuuluvat perunavelli ja suolakala, jota syödään ruisreikäleivän kera. Perinteisesti ruokajuomana on sahti. Padasjoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla myös marjamämmi ja perunalimppu.
Historiallisia rakennuksia Kartanot Alhon kartano, Torittu Ansio, Kasiniemi Kellosalmen kartano, Kellosalmi Saksalan kartano, Jokioinen http://www.paijat-hame.fi/maka/selvitykset/MARY/ph/ik_kohde_det18502.htm Werhon kartano, Nyystölä Werho oli säteritila eli säteri
Säterit Hokkahttp://www.hokka.net/padasjoki, Vesijako Skyttä, Vesijako
Seurakunnan virkatalot Pappila, Jokioinenhttp://www.paijat-hame.fi/maka/selvitykset/MARY/ph/ik_kohde_det18499.htm Kekkala, Maakeski
Valtion virkatalot Anttila, Maakeski Brusila, Jokioinen Kartano, Osoila
Tapahtumia Helmikuussa hiihdetään Päijänteen jäällä myrskylyhtyjen valossa jo perinteeksi muodostunut 7,5 kilometrin pituinen retkihiihtotapahtuma Päijänteen kuutamohiihto. Tapahtumassa on myös kilpasarjat naisille sekä miehille. Maaliskuussa järjestetään Päijänteen postihiihto, jossa reittivaihtoehtoja on kuudesta aina 28 kilometriin. Kummankin tapahtuman lähtöpaikkana on Laivaranta. Arktinen hysteria -tapahtuma maaliskuussa kokoaa yhteen pienlentokone- ja liitovarjoharrastajia Päijänteen jäälle.
Kesäisin Padasjoella järjestetään heinäkuun ensimmäisenä lauantaina paikalliseen sahtiperinteen kunniaksi sahtimarkkinat. Sahtimarkkinoiden yhteydessä on muutamina vuosina järjestetty kaljakellunnan inspiroimana Padasjoen Kirkkojoella Sahtikellunta, ensimmäinen sahtikellunta järjestettiin 2006. Kesäkuun puolivälissä on Vesijaolla järjestetty vuodesta 2003 alkaen Nakukymppi. Padasjoen laivaranta toimii jokakesäisen Päijänne-purjehduksen lähtö- tai maalipaikkana vuorovuosittain Jyväskylän Säynätsalon kanssa. Kesäisin erilaisia tapahtumia on joka viikonloppu, kun eri kylät, yhdistykset ja urheiluseurat järjestävät omia tapahtumiaan. Padasjoen yrityksen järjestämä jalkapallon kyläturnaus kokoaa 12 jalkapallojoukkuetta Ahjolan kentälle ja 2000-luvulla rakennetulle tekonurmelle. Kesän päättää Sataman valot -tapahtuma.
Museot pienoiskuva|Nyystölän taisteluun liittyvä nuijakivi Nyystölässä. pienoiskuva|Muistolaatta Nuijakivessä. Naivistitaiteilija Enni Idin asuinmökki pihapiireineen, maalauksia 1960–1980-luvuilta. (Kellosalmi-Seitniemen kyläyhdistys) Toritun Sepänmäki, kyläseppä Juho Kustaa Kaurenin (1879 - 1955) aitta, talli, heinälato ja asuinrakennus 1800-luvulta. (Kunta, Toritun kyläyhdistys) Palsan myllymuseo. Mylly, kahvila, taidenäyttely ja vaatemyymälä. (yksityinen) Padasjoen kotiseutumuseo (makasiinimuseo). Kaksikerroksinen entinen pitäjänmakasiini, jossa esineistöä 1800-luvun lopun Padasjoelta. (Padasjoki-seura)Päijät-Hämeen museomatka
Taidenäyttelyt Pikantti, taidekahvila. (Padasjoen taideyhdistys) Padasjoen kirjaston kuukausittain vaihtuva näyttely ja vitriini (Padasjoen kunta) Ars Auttoinen, taide- ja muotoilukeskus. Ars Arrakoski, taidenäyttely. Ala-Savi, Marketta Mäntysen taidetta.
Muistomerkit
Nuijapatsas, Nuijasodan muistomerkki (Nuijamäentie 1, Nyystölä) Nuijakivi, Nuijasodassa tehdyn antautumissopimuksen muistokivi (Nyystöläntie 452, Nyystölä) Arwidssonin patsas, A. I. Arwidssonin syntymäkodin paikka (Karl Fieandtin kuja, Kirkonkylä) Sotaan lähtemisen muistomerkki Ahjola (Kivistöntie 3, Padasjoki Kirkonkylä) Sotaan lähtemisen muistomerkki Sallanmäki (Maakeskenraitti 79, Maakeski) Sotaveteraanien muistopuun kanto (Kellosalmentie 20, Padasjoki) 1918-kivi (Kelkutteentie 120, Nyystölä) Supinmäen metsähautausmaa (Padankoskentie 12, Auttoinen) Kätilö Anna Niirasen muistomerkki (hautausmaa Saaritie 9 jälkeen keskiväylällä, kirkonkylä)