Henrik Achrenius (5. marraskuuta 1730 Sievi – 17. kesäkuuta 1798 Kalajoki) oli suomalainen runoilija ja Kalajoen nimismies. Osa hänen runoistaan, kuten "Tawallinen Morsian Tanssi" jäljitteli ruotsalaista kustavilaisen ajan runoutta. Sen lisäksi hän kirjoitti Aisopoksen eläinsatuja kalevalamitassa (Caxi neljättä kymmendä satua) sekä suomensi Ovidiuksen teoksia.
Elämänvaiheet
Henrik Achrenius kuului tunnettuun Achreniuksen pappis- ja runoilijasukuun, hänen vanhempansa olivat Sievin kappalainen Simo Achrenius ja Maria Bång. Hän oli Simo Achreniuksen veli ja Abraham Achreniuksen veljenpoika.
Henrik Achrenius kävi yhdessä vanhemman veljensä Simonin kanssa Oulun triviaalikoulua ja he pääsivät ylioppilaiksi 1749. Henrik opiskeli jonkin aikaa Turun akatemiassa mutta joutui lopettamaan koulun isän kuoleman takia. Vuonna 1757 hän meni naimisiin Kalajoella Kalajoen pitäjänkirjuri Gabriel Calamniuksen tyttären Katariina Helena Calamniuksen kanssa ja alkoi hoitaa Kalajoen nimismiehen ja tilityskomissaarin virkaa. Myöhemmin hänestä tuli appensa jälkeen myös Kalajoen pitäjänkirjuri ja hän peri myös Calamniusten omistaman Sandholman (Santaholma) tilan.
Achrenius kirjoitti tilapäisrunoja ajankohtaisista tapahtumista sekä runoja muun muassa häitä varten. Hän sai vaikutteita erityisesti ruotsalaiselta runoilijalta Carl Michael Bellmanilta. Uskonnollisia aiheita Achrenius käsitteli vain runossaan "Katoowaisuudesta", joka kuvaa kuoleman ja häviämisen kaikkivaltaa. Runo on lähellä Cajanuksen virttä "Etkös ole ihmisparka".
Henrik Achreniuksen runoja Terve Poica Pohjanmaalda 1754, Elias Niblingin väitöskirjaa varten sepitetty onnitteluruno Muistoruno. 1765 (Sievin kirkon vihkiäisiin) Runot Kruunun Wiina keitoxista. 1777 Wiinasta Walitus Wirsi/Runo raukan kuolemasta. 1777 Runot Calajoen pitäjän suurimman osan rajan suojelusmiesten luvattoman poijes tulon ylitse. 1790 Tavallinen Morsian Tanssi. julkaistu 1850 Laulu Papin Frouwille 1. Päivänä Touko kuusa 1792. julkaistu 1822 Katoowaisuus. julkaistu 1832
Henrik Achreniuksen suomennoksia Caxi Neljättä Kymmendä Satua. 1775 Ovidiuksen elegia Aestus erat. Marseljeesin ensimmäinen suomenkielinen teksti. Yxi Uusi Lystillinen Weisu. 1790-luvulla (Bellmanin Fredmanin 15. epistolan suomennoa)
Lähteet Henrik Achrenius Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
Viitteet
Kirjallisuutta suomeksi Henrik Achrenius: Runot vuosilta 1754–1797. Toimittanut Matti Piispa. WSOY, 2003.
Aiheesta muualla
Vapaasti ladattavia Henrik Achreniuksen e-kirjoja Project Gutenbergiltä ja Projekti Lönnrotilta Kirjasampo.fi Markus Jääskeläinen, Ajankuvaa arkistojen kätköistä
Luokka:Suomalaiset runoilijat Luokka:Vuonna 1730 syntyneet Luokka:Vuonna 1798 kuolleet