Suohorsma (Epilobium palustre) on pieni, pohjoisella pallonpuoliskolla yleinen monivuotinen horsmakasvi.
Ulkonäkö ja koko thumb|220px|left|Suohorsman kukka, keskellä nuijamainen luotti. thumb|220px|left| Suohorsma kasvaa 10–70 cm korkeaksi. Varren tyvellä on rihmamaisia silmupäisiä pintarönsyjä. Varsi on haaraton tai harvaan pystyhaarainen, alaosastaan kalju ja ylempää kauttaaltaan karvainen. Lehdet ovat varressa vastakkain, kukinto-osassa kierteisesti. Lehdet ovat lähes ruodittomia, kapeanpuikeita ja suippotyvisiä. Lehden laita on tavallisesti ehyt, taakäänteinen ja kaarikarvainen, kuten myös lehden keskisuoni. Kukinto on harsu ja kauttaaltaan karvainen. Kukat ovat väriltään purppuranpunaiset, vaaleanpunaiset tai valkoiset. Teriö on 5–8 mm leveä, kukan luotti on nuijamainen. Suohorsma kukkii Suomessa heinä-elokuussa. 4–8 cm pitkä siemenkota on tavallisesti peräänsä huomattavasti pidempi.Retkeilykasvio 1998, s. 299.
Muista horsmalajeista suohorsma muistuttaa eniten rusoamerikanhorsmaa (E. adenocaulon) ja harvinaista turjanhorsmaa (E. laestadii). Suohorsma on monimuotoinen laji ja se risteytyy helposti monen muun horsmalajin kanssa. Risteymiä tunnetaan muun muassa hetehorsman (E. alsinifolium), pohjanhorsman (E. hornemannii) ja lännenhorsman (E. glandulosum) kanssa.Retkeilykasvio 1998, s. 299–300.
Levinneisyys Suohorsma on levinnyt laajalle alueelle Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Lajia tavataan koko Euroopassa eteläisimpiä osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu yhtenäisenä itään päin Keski-Aasiaan ja Länsi-Siperiaan saakka. Satunnaisempana lajia tavataan läpi koko Siperian Tyynenmeren rannikolle Japaniin ja Kiinaan asti. Suohorsmaa tavataan samoilla leveysasteilla myös Pohjois-Amerikassa Alaskasta itärannikolle, jossa laji on runsaimmillaan. Lajia tavataan myös Grönlannissa. Suomessa suohorsma on yleinen laji koko maassa.Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Suohorsman levinneisyys Suomessa. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 13.12.2010. Pohjois-Suomessa kasvaa yleisenä suohorsman pohjoinen muunnos, pohjansuohorsma (var. lapponicum).Oulun kasvit 2005, s. 240.
Elinympäristö Suohorsmaa kasvaa kosteilla kasvupaikoilla, kuten ojissa, rannoilla, kosteilla niityillä, lähteiköissä, korvissa, nevoilla, letoilla, puronvarsilla, teiden varsilla ja joutomailla. Tuntureilla lajia esiintyy paljakan alaosiin saakka.
Lähteet Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2010: Suohorsman levinneisyys Suomessa Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Suohorsma (Epilobium palustre) Luontoportti: Suohorsma (Epilobium palustre) Nettikasvio: Suohorsma (Epilobium palustre) Valokki - nettikasvio: Suohorsma (Epilobium palustre) ITIS: Epilobium palustre United States Department of Agriculture (USDA): Epilobium palustre Flora of China: Epilobium palustre
Luokka:Horsmat