Afganistan (, ) on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä. Maan noin 43 miljoonasta asukkaasta vuonna 2024 noin 99,7 prosenttia on muslimeja. Maassa puhutaan yli 30 kieltä, joista suurimmat ovat dari ja paštu. Maan suurimmat etniset ryhmät ovat pataanit ja tadžikit. Kansainvälisesti tunnustettu Afganistanin islamilainen tasavalta kaatui 15. elokuuta 2021, ja maata on sen jälkeen hallinnut Taliban-liikkeen johtama Afganistanin islamilainen emiraatti.
Afganistan sijaitsee strategisten kulkureittien varrella, ja sen historiaa värittävät lukuisat sodat. Jatkuvan sotimisen jäljiltä maan infrastruktuuri on romahtanut ja väestön koulutustaso on alhainen. Afganistan on maailman suurin oopiumintuottajamaa (yli 80 prosenttia vuonna 2022). Afganistanista on löydetty runsaat ja monipuoliset mineraalivarat, joiden hyödyntäminen voisi tuoda maalle tärkeitä valuuttatuloja maan jälleenrakentamisen rahoittamiseksi.
Afganistan on saanut lempinimekseen Imperiumien hautausmaa, sillä useat eri suurvallat ovat hyökänneet Afganistaniin nöyryyttävin seurauksin. Vaikka ne ovat melko vaivattomasti miehittäneet maan, on vallan vakiinnuttaminen osoittautunut vuoristoisen maaston ja heimoyhteiskunnan vuoksi lähes mahdottomaksi. Sodat noudattelevat pääpiirteissään samaa kaavaa: hyökkäys on aluksi menestyksekäs ja merkittävät asutuskeskukset miehitetään nopeasti, mutta paikalliset jatkavat sissisotaa vuorilta käsin, kunnes suurvalta vetäytyy maasta.
Maantiede
thumb|Laakso Laghmanin maakunnassa.
Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä. Pääkaupunki on Kabul. Sen rajanaapureita ovat Turkmenistan (yhteistä rajaa 744 kilometriä), Uzbekistan (137 kilometriä), Tadžikistan (1 206 kilometriä), Kiina (76 kilometriä), Pakistan (2 430 kilometriä) ja Iran (936 kilometriä).
Afganistan on pääasiassa ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio, ja noin kolme neljäsosaa maasta on vuoristoa. Maan laajin alue on harvaan asuttu keskiylänkö, joka kuuluu maan itä-länsisuunnassa jakavaan Hindukuš-vuoristoon. Hindukušilla sijaitsee Afganistanin korkein huippu, Noshaq, jonka korkeus on 7 485 metriä.
Koillisosissa on seismistä aktiivisuutta. Kasvillisuudeltaan Afganistan on pääasiassa aavikkoa ja puoliaavikkoa, poikkeuksena muutamat hedelmälliset laaksot kuten Heratin laakso. Tärkeimmät joet ovat Amudarja, Helmand ja Kabul. Vain Kabul laskee Indusjoen kautta mereen, monet muut vain johtavat aavikolle ja kuivuvat siellä. Jokiin on tehty kolme suurta patoa: Arghandabin pato lähellä Kandaharia, Kajakain pato Helmand-joessa ja Naglun pato Kabuljoessa Jalalabadin länsipuolella.Rivers Afghanistan: A Country Study. Library of Congress, 2001.
Khaibarsola Afganistanin ja Pakistanin rajalla on ollut tärkeä kulkureitti satojen vuosien ajan. Kotal-e Latabandin solaan, joka on Kabuljoen jylhin rotko, rakennettiin 1950-luvulla tie, joka lyhensi Kabulin ja Pakistanin rajan välisen matka-ajan kahdesta päivästä muutamiin tunteihin.Mountains Afghanistan: A Country Study. Library of Congress, 2001.
Afganistanissa vallitsee äärevä mannerilmasto. Talven kylmyys on purevaa korkean sijainnin takia suuressa osassa maassa. Kesällä melkein kaikkialla on kuumaa, alankoalueilla kuten Iranin rajan läheisessä Sistanin laaksossa suorastaan tukalaa. Talvella ja keväällä sää on vaihtelevaisinta, ja suurin osa sateesta saadaan niiden aikana. Useimmat talven sateita aiheuttavat matalapaineet kehittyvät Välimerellä. Eteläisten naapurimaiden monsuunisateet eivät ulotu korkeiden vuorten suojaaman Afganistanin puolelle. Kabulin sääolot edustavat laajemminkin maan vuoristoista itä- ja keskiosaa.Country Guide Afganistan BBC Weather Siellä keskimääräinen päivän alin lämpötila on pakkasen puolella marraskuusta helmikuuhun. Päivän ylin lämpötila ylittää 30 astetta kesä-, heinä- ja elokuussa. Sadetta saadaan marraskuusta toukokuuhun.
Luonto Kuivuuden takia Afganistanin yleisin kasvillisuustyyppi on matala ja harva pensaikko. Jos keväällä sataa runsaammin, tasangoille nousee yksivuotisia kukkia. Maan itäosien vuoret ovat aikoinaan olleet metsien peitossa, mutta niitä on hakattu polttopuiksi. Nykyisin maa-alasta on metsää enää kaksi prosenttia, lähinnä Afganistanin koillisosassa. Aikaisemmin maassa oli myös runsaasti eläinlajeja. Amu Darjan laaksossa maan pohjoisosassa vaelsi siperiantiikereitä, aavikolla eli antilooppeja ja gaselleja. Maassa tavattiin 380 lintulajia. Eläimistön nykytilasta sodan ja kuivien vuosien jälkeen ei ole tietoa.
Vuonna 2009 Afganistan julkaisi ensimmäisen luettelon maan rauhoitetuista lajeista. Niihin kuului 20 nisäkästä, seitsemän lintua, neljä kasvia, yksi sammakkoeläin ja yksi hyönteinen. Vasta nyt suojeltiin metsästäjien tavoittelema lumileopardi.
Historia
Varhainen historia Afganistanin alueella sijaitsi Baktrian kuningaskunta 500-luvulle eaa. saakka, jolloin se liitettiin Persian valtakuntaan. Baktrian maakunta kuului Persiaan, kunnes Aleksanteri Suuri valloitti sen 300-luvulla eaa. Aleksanterin valtakuntaa seurasi Seleukidien valtakunta, jonka vallasta uusi Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta (Baktria) itsenäistyi 250-luvulla eaa. Baktria oli hellenistisen maailman itäisin kolkka.
Uusi Baktria hävisi 100-luvulla Kiinan rajamailta tulleiden buddhalais-paimentolaisten Kušana-valtakunnan tieltä. Persialainen sassanididynastia otti Afganistanin alueen jälleen hallintaansa 300-luvulla. Arabien haltuun alue joutui 600-luvulla. Afganistan oli Mahmud Ghaznilaisen valtakunnan keskus 1000-luvulla, mutta mongolit hävittivät sen 200 vuotta myöhemmin.
Tataari Timur Lenkin perustama dynastia toi Afganistaniin talous- ja kulttuurikukoistusta, joka päättyi persialaisten jälleen vallatessa Afganistanin 1500-luvulla. Alueesta tuli Persian ja moguleiden välinen kiista-alue. Afgaanit kapinoivat Persian safavideja vastaan 1700-luvun alussa ja perustivat osia Persiastakin käsittäneen Hutak-dynastian, jonka Nadir Šah kuitenkin lopulta kukisti.Sergejeff 2011, s. 139-144
Itsenäinen valtio thumb|Tuhoutuneita rakennuksia Kabulissa sisällissodan aikana vuonna 1993.
Ahmad Šah Dorrani perusti itsenäisen johdolla Dorrani-valtakunnan vuonna 1747. 1800-luvulla sodittiin kaksi afgaanisotaa, kun Brittiläinen imperiumi yritti valloittaa alueen estääkseen Venäjää saamasta sitä. Afganistanista tuli Britannian vasallivaltio: se joutui luovuttamaan määräysvallan ulkopolitiikasta Isolle-Britannialle mutta säilytti valtansa maan sisäisiin asioihin. Kolmas afgaanisota käytiin heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja britit tunnustivat Afganistanin ulkopoliittisen itsenäisyyden 1919.Afghanistan timeline BBC News Sodan jälkeen solmitun Rawalpindin sopimuksen allekirjoituspäivää 19. elokuuta juhlitaan nykyisin Afganistanin itsenäisyyspäivänä.Sergejeff 2011, s. 215-218
Vuosien 1928–1929 sisällissotaa seurasi pitkä vakauden aika pääasiassa kuningas Muhammad Zahir Šahin alaisuudessa, kunnes hänen serkkunsa Mohammed Daoud Khan syöksi hänet vallasta 1973. Vuonna 1978 kommunistinen PDPA nousi valtaan saur-vallankumouksessa. Islamistisissit ja maolaiset ryhmittymät kapinoivat kommunisteja vastaan,Sergejeff 2011, s. 255-263 ja vuonna 1979 Neuvostoliitto miehitti Afganistanin. Seurasi vuosikymmenen mittainen sota, jossa neuvostoarmeija ja Afganistanin kommunistihallitus taistelivat ulkovaltojen tukemia mujahidin-sissejä vastaan. Neuvostojoukot vetäytyivät maasta 1989, ja tärkeimmän tukijansa menettänyt Afganistanin demokraattinen tasavalta kukistui huhtikuussa 1992, kun mujahidin-joukot valtasivat Kabulin. Uudeksi presidentiksi valittiin sissipäällikkö Burhanuddin Rabbani. Sota jatkui eri ryhmittymien välisenä sisällissotana, johon Saudi-Arabia, Pakistan ja Iran sekaantuivat.Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, s. 366–367. Helsinki: Otava, 2002.
Vuonna 1994 alkoi voimistua Taliban-liike, jonka sissit valtasivat Kabulin vuonna 1996 ja teloittivat entisen presidentin Najibullahin julkisesti. Maassa otettiin käyttöön ankarasti tulkittu šaria-laki. Vuoden 1998 lopulla talibanit hallitsivat noin 90 prosenttia maasta. He pyrkivät hävittämään maasta unikkotuotannon, sillä islam kieltää oopiumin ja muiden päihteiden käytön. Talous kärsi entisestään, sillä huumekauppa on Afganistanin tärkeimpiä valuuttalähteitä.
Vuonna 2001 Yhdysvallat ja Iso-Britannia hyökkäsivät Afganistaniin syyttäen Talibania syyskuun 11. päivän terrori-iskujen takana olleen Al-Qaida-terrorijärjestön tukemisesta. Länsimaiden tukema ja Talibania vastustanut Pohjoinen liitto syöksi Talibanin vallasta. Lisäksi perustettiin YK:n valtuuttamat kansainväliset ISAF-joukot. Talibania vastustaneet afganistanilaisryhmät tapasivat joulukuussa 2001 Bonnissa ja solmivat sopimuksen maan vakauttamisesta. Väliaikaishallinnon puhemieheksi nimitettiin Hamid Karzai, joka valittiin presidentiksi vuonna 2004 ja toiselle kaudelle marraskuussa 2009. Vaalivilppi oli laajamittaista ja oppositio boikotoi vuoden 2009 vaalien toista kierrosta.Hamid Karzai declared winner of Afghanistan's presidential election The Guardian. 2.11.2009.Doucet, Lyse: High stakes in Afghan vote recount BBC News. 28.9.2009. Vuodesta 2011 alkaen turvallisuusvastuu siirtyi ISAF-joukoilta Afganistanin hallituksen asevoimille.Afganistanin presidentiltä tapettiin jo toinen luottomies Yle Uutiset. 17.7.2011. Viitattu 17.7.2011. Ashraf Ghanin nousi uudeksi presidentiksi 2014, ja hänen valintansa toiselle kaudelle vahvistettiin helmikuussa 2020. Vaalitulos julkistettiin kuukausien viipeellä, ja oppositio syytti Ghania vilpistä. Parlamenttivaalit käytiin pääosin ilman puoluetunnuksia, ja parlamentti jakautui erilaisia uskonnollisia ja etnisiä ryhmiä edustaviin ryhmiin.
Yhdysvallat ja Taliban alkoivat neuvotella rauhasta 2018. Sopimuksen mukaisesti Yhdysvallat veti joukkonsa Afganistanista keväällä ja kesällä 2021. Taliban alkoi laajentaa hallitsemaansa aluetta ja valloiti elokuun puoliväliin mennessä lähes koko Afganistanin.Taliban. Encyclopædia Britannica, 16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. Presidentti Ghani pakeni maasta, ja Taliban julisti perustaneensa Afganistanin islamilaisen emiraatin.Kabul near standstill on day one of the Taliban’s ‘Emirate’. Al Jazeera,16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. Tämän jälkeen taisteluja käytiin vielä Panjshirin laaksossa, jonka Taliban valloitti syyskuun alussa.Roggio, Bill: Taliban completes conquest of Afghanistan after seizing Panjshir. FDD’s Long War Journal, 6.9.2021. Viitattu 8.9.2021. Tammikuussa 2024 Kiina vastaanotti Afganistanin suurlähettilään, mikä on ensimmäinen suurvallan tunnustus Taliban-hallinnolle. Tuolloin Afganistanilla oli suhteet jo 14 valtioon. Sillä ei ole edustusta YK:ssa, ja Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat asettaneet maalle pakotteita.
Politiikka pienoiskuva|Afganistanin presidentinpalatsin edusta. Syyskuussa 2021 Taliban ilmoitti nimittäneensä Afganistanin virkaatekevän hallituksen: pääministeri Mohammad Hassan Akhund, varapääministeri Abdul Ghani Baradar, puolustusministeri Mohammad Yaqoob, sisäministeri Sirajuddin Haqqani ja ulkoministeri Amir Khan Muttaqi ovat kaikki Talibanin vanhaa johtokaartia. Propagandassaan Taliban vakuutteli, ettei se aio kostaa vastustajilleen tai tukahduttaa oppositiota, mutta käytännössä se on toiminut juuri näin. Liikkeen ylin johtaja Haibatullah Akhundzada ilmoitti, että jatkossa ”kaikkea hallinnon ja elämän asioita säätelevät pyhän šarian lait”. Talibanhallinto ei ole toistaiseksi säätänyt uutta perustuslakia.