Intian tasavalta (; ) eli Intia (; ) on liittovaltio Etelä-Aasiassa. Intia on pinta-alaltaan maailman seitsemänneksi suurin valtio ja YK:n arvion mukaan asukasluvultaan maailman suurin valtio. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on New Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Delhi, Kalkutta, Mumbai (ent. Bombay) ja Chennai (ent. Madras).
Intiassa on 29 osavaltiota ja seitsemän liittoterritoriota.Jorma Leppänen, Prima, s. 55 Intiassa puhutaan satoja kieliä. Intian viralliset kielet ovat hindi ja englanti, joiden lisäksi Intian perustuslaki tunnustaa 21 muuta kieltä. Britannian hallinnon päätyttyä hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan itsenäistyivät 1947. Vuonna 1971 Bangladesh irtosi Pakistanista. Intia on ydinasevaltio. Intia on käynyt sotia Pakistania vastaan.
Maantiede ja luonto
pienoiskuva|vasen|upright|Intian kartta. pienoiskuva|Riikinkukko on Intian kansallislintu. Intia voidaan jakaa kolmeen geologiseen alueeseen: Himalajan vuoristoon, Indo-Gangesin tasankoon ja Intian niemimaahan.Geography India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
Intiassa virtaa seitsemän suurta jokea: Ganges, Brahmaputra, Yamuna, Godavari, Kaveri, Narmada ja Krishna. Lisäksi Indus virtaa jonkin matkaa Intian puolella matkallaan Tiibetistä Pakistaniin.Rivers India: A Country Study. Library of Congress, 1995. Valtioon kuuluu myös kolme saariryhmää: Lakkadiivit, Andamaanit ja Nikobaarit sekä Sunderbaanit. Maan korkein kohta on Kanchenjunga 8 598 metriä.
Intia ulottuu etelä–pohjoissuunnassa leveyspiiriltä 8 leveyspiirille 33, ja sille välille mahtuu monenlaisia ilmastovyöhykkeitä. Himalajan vuoristossa on ympäri vuoden lunta ja jäätä, rannikolla vallitsee trooppinen ilmasto. Maan luoteisosassa on aavikkoa, koillisosassa hedelmällisiä riisipeltoja. Aasian monsuuni vaikuttaa lähes koko Intiassa. Lounaismonsuuni tuo sateet maan eteläosaan kesäkuun alussa ja ne etenevät pohjoiseen kuuden viikon kuluessa. Sateiden voimakkuus vaihtelee vuodesta toiseen: joskus on kaatosateita, toisina vuosina sateet jäävät niukoiksi. Sadekausi jatkuu lokakuuhun. Joulukuusta helmikuuhun on kuivaa ja viileää, maaliskuusta toukokuuhun kuumaa ja kuivaa.
Intiassa on monipuolinen ilmasto ja sen kasvilajisto on suurempi kuin missään muussa maassa, ainakin 45 000 lajia. Niiden joukossa on yli kolme tuhatta lajia, joiden käyttö lääkekasvina ja rohdoksena on dokumentoitu.
33 prosenttia Intian kasveista on endeemisiä. Intiassa on monia äärimmäisen uhanalaisia eläimiä, kuten sumatransarvikuono, kääpiösika ja malabarinisosivettikissa. Kaikkiaan maassa elää 316 nisäkäslajia, joista 44 on endeemisiä. Intian kansalliseläin on intiantiikeri, ja kansallislintu riikinkukko. Intiantiikeriä tavataan lähes koko maassa luoteisosia lukuun ottamatta. Sen suojelemiseksi on perustettu 23 suojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on .
Unescon maailmanperintöluettelossa on 28 kohdetta Intiasta. Luontokohteita on viisi: Kazirangan kansallispuisto, Keoladeon kansallispuisto, Manasin luonnonsuojelualue, Nanda Devin ja Valley of Flowersin kansallispuisto sekä Sundarbanin kansallispuisto. Kulttuurikohteita ovat Agran linnoitus, Ajantan luolastot, Bhimbetkan kalliosuojat, Champaner-Pavagadhin arkeologinen puisto, Chhatrapati Shivaji Terminus, Cholan elävät temppelit, Elephanta-luolat, Elloran luolat, Goan kirkot ja luostarit, Hampin monumentit, Humayunin hauta Delhissä, Intian vuoristorautatiet, Jantar Mantar, Khajurahon monumentit, Konarakin aurinkotemppeli, Mahabodhi-temppeli Bodh Gayassa, Mamallapuramin monumentit, Mogulikaupunki Fatehpur Sikri, Pattadakalin monumentit, Punainen linnoitus, Qutab Minar monumentteineen Delhissä, Sanchin buddhalaiset monumentit, sekä Taj Mahal.
Historia
Esihistoria
Epätarkkojen ajoitusten mukaan nykyihmisen edeltäjä, pystyihminen saattoi elää Intiassa noin – sitten Nykyihminen lienee saapunut – sitten, ja pieniä mikroteriä alettiin käyttää noin – sitten. Kivikauden kalliosuojat maalauksineen Bhimbetkassa Madhya Pradeshin osavaltiossa ovat varhaisimpia tunnettuja merkkejä ihmiselämästä nykyisen Intian alueella.
Varhainen karjanhoitoon ja maanviljelyyn perustunut Mehrgarhin kulttuuri levisi lähialueille lännestä 7000 ennen ajanlaskun alkua (eaa.), ja Pakistaniin ja läntisimpään Intiaan kehittyi neoliittisia kulttuureja 6000 eaa. Induksen laakson ympärille. Tämä suuriin kyliin pohjautunut maanviljelytraditio levisi Etelä-Intiaan vasta 2800 eaa. Induksen laakson lähialueille syntyi noin 4000 eaa. suuria linnoitettuja kyliä, mikä enteili sivilisaation syntyä. Pronssia alettiin muokata noin 3300 eaa.
Intian varhaiset sivilisaatiot
Ruutukaavan mukaan kaupunkeja rakentanut Indus-kulttuuri nousi Pakistanissa ja Luoteis-Intian Punjabissa noin 2600 eaa. Kulttuurin historiasta ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä, ja tuhansiin sinetteihin kaiverrettuja kirjoituksia ei osata varmasti tulkita. Tämä sivilisaatio loi pohjaa myöhemmälle Intian sivistykselle. Indus-kulttuurin tuhoutumiselle on esitetty monia syitä, kuten toistuvat tulvat, maaperän suolapitoisuuden nousu ja aavikoituminen.Harappan culture India: A Country Study. Library of Congress, 1995. Vieraat valloittajat, indoiranilaiset arjalaiset saapuivat Intiaan luultavasti monena aaltona noin 1900–1300 eaa. alkaen jolloin Punjabissa vallitsi itään päin leviävä Kalmisto H -kulttuuri, jossa polttohaudattiin vainajia indoeurooppalaiseen tapaan toisin kuin ennen. Arjalaiset tuhosivat osan alkuperäisestä sivistyksestä, mutta omaksuivat osan siitä itselleen ja toivat omia vaikutteitaan Intiaan. Perimätiedon mukaan arjalaisheimot taistelivat keskenään, muita maahanmuuttajia ja maan alkuperäisiä asukkaita vastaan. Vähitellen he asettuivat paikoilleen, alkoivat viljellä maata ja muodostivat pysyvämpiä yhteiskuntarakenteita.Vedic Aryans India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
Intian nykyisen kulttuurin pohja syntyi pitkällä vedalaisella ajalla noin 1800–500 eaa., jolloin Intia oli hajanainen ja eepokset Rigveda ja Veda syntyivät. Rigveda-kertomukset liittyvät mitä luultavimmin niin sanotun Kalmisto H -kulttuurin arjalaisten leviämiseen Luoteis-Intiassa 1900-luvulta eaa. alkaen. Rigvedan tapahtumien uskotaan päättyneen vuoteen 1000 eaa. mennessä. Arjalaiset olivat alussa paimentolaisia, mutta aikaa myöten heistä tuli kylissä asuvia maanviljelijöitä.Ram-Prasad 2007, s. 14 Pitkään aikaan ei ollut valtiomaista yhteiskuntaa. Arjalainen yhteiskunta oli jakautunut moneen luokkaan eli kastiin. Erään käsityksen mukaan viimeinen indoiranilainen muuttoaalto olisi ollut vasta vuonna 1300 eaa.Parpola 2005, s. 32
Viimeistään 1200–1100 eaa. ilmestyi Gangesin tasangolle mustapunainen keramiikka ja kirjoitettiin vedalaisia tekstejä. Keramiikkalöydöt on ajoitettu suunnilleen Kurujen kuningaskunnan valtakaudelle.Kuru (Kingdom): Indo- Aryan peoples, Vedic period, Mahajanapadas, Haryana, Kurukshetra, Rigveda, Black and red ware culture Amazon.co (kirjaesitely) Seuraavalla Maalatun harmaan keramiikan kaudella painopiste siirtyi Gangesin varrella olevaan Panchalaan.
Intia oli hajanainen vuosina 700–300 eaa.Intian historia Oulun norssi 6A-luokka Noin 550 eaa. voimakkaat mahajanapadat, ruhtinaat hallitsivat kukin omaa osaansa maasta. 400-luvulla voimakkaita kaupunkivaltioita olivat Kash eli varanasi, Ayodhya, Shravasti. pienoiskuva|upright|vasen|Maalaus 500-luvulta luolassa Ajantassa.
Buddhalaisuuden perustaja Siddharta Gautama eli Buddha eli 557–477 eaa. 500–300 eaa. Maurya-dynastia yhdisti Intian ensi kertaa suurvallaksi, jonka tunnetuin kuningas oli Ašoka. Kreikkalainen vaikutus ulottui maahan Aleksanteri Suuren valloitusretken jälkeen, vaikkei Aleksanteri onnistunut valtaamaan Intiaa. Sittemmin suurvalta heikkeni ja hajosi. Syntyi pienempiä valtakuntia. Näistä Gupta-valtakuntaa 320–467 jaa. pidetään klassisen Intian kukoistuskautena. Silloin buddhalaisuus oli yleistä, mutta hindulaisuus valtionuskonto. Taiteet ja tieteet kukoistivat. Gupta-valtakunta hajosi hunnien hyökkäykseen ja sisäisiin riitoihin 500-luvun lopussa. Arabit hyökkäsivät Intiaan 700-luvulla, minkä jälkeen maahan tunkeutui vuosisatojen kuluessa monia muita islaminuskoisia kansoja. 700-luvulla nousi Pala-imperiumi. Luoteis-Intiassa alkoi näkyä islaminuskoisten tunkeutuminen maahan joskus 1000–1100 jaa. 1193 maahan tunkeutuneet islaminuskoiset perustivat Delhin sulttaanikunnan. 1400-luvulla suurelta osin islamilaisten hallitsema Intia oli hajanainen. Valta vaihtui Delhissä väkivaltaisesti: yli puolet sulttaaneista päätti valtakautensa salamurhan uhreina.The Coming of Islam I India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
Suurmogulien valtakunta ja siirtomaavallan aika
pienois|Ustad Ahmad Lahauri, Taj Mahal, 1648, Agra. Osasta Intiaa tuli 1526–1707 suurmogulien valtakunnan osa. Vahvin suurmogulien hallitsijoista oli eri uskontoja suvaitseva Akbar.The Mughals India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
Suurmogulien kanssa osin samaan aikaan hallitsi suurta osaa maasta Maratha-valtio 1674–1818, jolla oli vallassaan suurin osa Intiaa vuoden 1750 tienoilla. Afgaanien voittoisa sotaretki vuonna 1761 joudutti Maratha-valtion hajoamista.The Marathas I India: A Country Study. Library of Congress, 1995. 1700-luvulla Intia oli hajanainen.
Vasco da Gama löysi 1400-luvun lopuilla meritien Intiaan. Eurooppalaiset alkoivat 1500-luvulla perustaa maan rannikolle siirtokuntia. He alkoivat lopulta taistella keskenään Intian omistuksesta. Vuosien 1753–1763 suuressa siirtomaasodassa Englanti voitti Ranskan ja valloitti vuoteen 1853 mennessä koko Intian lukuun ottamatta muutamia pieniä rannikkoalueita, jotka yhä olivat Ranskan tai Portugalin hallinnassa. Brittiläistä Intiaa hallitsi Brittiläinen Itä-Intian kauppakomppania.The British Empire in India: Company Rule, 1757-1857 India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
Intiassa tapahtui 1800-luvulla suuri sepoykapina 1857–1858, jonka englantilaiset kukistivat raa’asti. Tämän jälkeen hallitusvalta siirrettiin kauppakomppanialta Britannian hallitukselle, joka alkoi hallita suurinta osaa Intiaa suoraan. Intiassa oli edelleen myös paikallisten ruhtinaiden hallitsemia itsehallinnollisia alueita, mutta nekin olivat kaikki Britannian ylivallan alaisia.After the Sepoy Rebellion India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
Vaikka Intia ei ollut itsenäinen valtio, se julistettiin vuonna 1876 keisarikunnaksi, ja kuningatar Viktoriasta tuli sen keisarinna. Hänen jälkeensä Ison-Britannian kuninkaat olivat samalla Intian keisareita vuoteen 1947 saakka. Intialle myönnettiin itsehallinnollisiakin oikeuksia, muttei siirtomaaisännistä siltikään Intiassa pidetty. Maahan virisi itsenäisyysliike 1800-luvun puolivälistä alkaen.Origins of the Congress and the Muslim League India: A Country Study. Library of Congress, 1995.
Itsenäinen Intia Itsenäistyminen ja Pakistanin ero
pienoiskuva|Mahatma Gandhi (oikealla) Jawaharlal Nehrun seurassa vuonna 1937. Nehrusta tuli Intian ensimmäinen pääministeri vuonna 1947. Intia itsenäistyi vuonna 1947 toisen maailmansodan jälkeen oltuaan sitä ennen Yhdistyneen kuningaskunnan tärkein siirtomaa. Itsenäistymissopimukseen liittyi Intian jakaminen kahteen valtioon: hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Uusien valtioiden välillä käytiin lyhyt sisällissota. Intian itsenäistymiseen liittyneissä levottomuuksissa miljoonia ihmisiä jätti kotinsa. Intia ja Pakistan ovat käyneet itsenäistymisen jälkeen pari sotaa Kashmirin omistuksesta, ja maiden välit olivat pitkään kireät. Vuonna 2003 sovittiin tulitauosta Kashmirissa ja avattiin uudelleen lentoyhteys maiden välillä.
Nehrun aika
Intian ensimmäinen pääministeri Jawaharlal Nehru tavoitteli sosialismia ja lähentyi Neuvostoliittoa.