Benefaktiivi eli hyötyjä on nimitys lauseen tietylle semanttiselle roolille tai ”syväsijalle”: toiminnan tai tilanteen osanottajalle, jonka hyväksi jotakin tehdään tai joka hyötyy tapahtumasta jotenkin. Benefaktiiveiksi voidaan nimittää myös muotoja tai rakenteita, joilla tällaista roolia ilmaistaan. Joidenkin kielten muotojärjestelmään sisältyy benefaktiivi erityisenä sijamuotona tai taivutuskategoriana.
Hyötyjän ilmaukset Suomessa kuten useissa muissakin eurooppalaisissa kielissä benefaktiivia semanttisena roolina ei vastaa mikään erityinen kieliopin kategoria, vaan hyötyjänä voi olla lauseen subjekti (hän sai kakun), objekti (autan sinua), sija-, esimerkiksi allatiivimuotoinen adverbiaali (leivoin hänelle kakun) tai adverbiaalina toimiva adpositiorakenne (avasin oven häntä varten).
Benefaktiivi sijamuotona Erityinen benefaktiivisija on muun muassa baskissa ja ketšuassa.
Baski Baskissa benefaktiivin pääte on -entzat.
Ketšua Ketšuassa benefaktiivin pääte on -paq.
Samojedikielten benefaktiivitaivutus Pohjoisissa samojedikielissä (nenetsi, enetsi, nganasani) on erityinen taivutuskategoria, jota eri tutkijat nimittävät predestinatiivi-, destinatiivi- tai benefaktiivitaivutukseksi. Siinä persoonaa ilmaisevan possessiivisuffiksin edelle lisätään suffiksi, joka ilmaisee, että kyse on tulevasta tai tarkoitetusta omistuksesta tai hallinnasta, esim. tundranenetsin ńe-da-r° ’nainen sinua varten, sinun tuleva vaimosi’ tai metsäenetsin te-ðu-ńˀ ’porot minua varten’.
Lähteet
Luokka:Sijamuodot