Vuosi 1928 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista. __TOC__ Tapahtumia tammikuu–maaliskuu 6. tammikuuta – Thamesin tulvissa hukkui 14 ihmistä. 6. tammikuuta – Paavi Pius XI tuomitsi ekumeenisen liikkeen. 7. tammikuuta – Suomen Kuvalehti järjesti kilpailun reklaami-sanan korvaamisesta suomenkielisellä ilmaisulla. 15. tammikuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 157−22 uuden valtiopäiväjärjestyksen, joka korvasi vuoden 1906 valtiopäiväjärjestyksen. 17. tammikuuta – OGPU pidätti Lev Trotskin, hänet karkotettiin Kazakstaniin. 26. tammikuuta – Berliinissä avattiin loistelias elokuvateatteri Titania-Palast. Teatteri sijaitsee nykyisellä Steglitz-Zehlendorfin alueella. 4. helmikuuta – Wienin kansallissosialistit vaativat Itävallassa vierailleen yhdysvaltalaisen varieteetaiteilijan Joséphine Bakerin esitysten kieltämistä. 5. helmikuuta – Totoa pelattiin Suomessa ensimmäisen kerran Helsingin Pohjoissataman jäällä järjestetyissä ravikilpailuissa. 10. helmikuuta – Ensimmäinen puhelinyhteys Saksan ja Yhdysvaltain välille. 11. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Sankt Moritzissa. 24. helmikuuta Suomessa annettiin laki uusimuotoisista, kansakoulun koko oppimäärään perustuvista oppikouluista. 25. helmikuuta – Särkisalossa Förbyn kaivoksella tapahtui onnettomuus, jossa neljä työmiestä sai surmansa kaivostunnelin katosta irronneen kivenlohkareen haudattua heidät alleen. 29. helmikuuta – oli karkauspäivä. 7. maaliskuuta – Virittäjä-lehden päätoimittaja E. A. Saarimaa voitti Suomen Kuvalehden järjestämän reklaami-sanan korvauskilpailun ehdotuksellaan mainos. 12. maaliskuuta – Los Angelesin pohjoispuolella sijaitseva St. Francisin pato murtui. 600 kuollutta. 12. maaliskuuta – Maltasta tuli Britannian dominio. 22. maaliskuuta – Neuvostoliittolaiset maanviljelijät järjestivät mellakoita maassa vallinneen huonon elintarvikehuoltotilanteen vuoksi. 25. maaliskuuta – Paavi Pius XI tuomitsi fasistien koulupolitiikan. 30. maaliskuuta – Italiassa määrättiin 30 vuorokauden kuluessa lakkautettavaksi fasistista nuorisoliikettä lukuun ottamatta kaikki nuorisoliikkeet, muun muassa partioliike.
huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Tekijänoikeuksia koskeva Bernin sopimus tuli Suomen osalta voimaan. 12. huhtikuuta – Pommiattentaatti Italian kuningasta vastaan Milanossa, 17 sivullista kuoli. 12.–14. huhtikuuta – Ensimmäinen itä–länsi-suuntainen transatlanttinen lento. Lähtöpaikkana oli Irlannin Dublin ja määränpäänä Kanadan Greenly Island, lentokone oli saksalainen Junkers W33 Bremen. 14. huhtikuuta – Maanjäristykset Bulgarian Chirpanissa ja Plovdivissa tuhosivat 21 000 rakennusta. Kuolonuhreja noin 130. 18. huhtikuuta – Viipurin Reippaasta tuli ensimmäinen jääkiekon Suomen mestarijoukkue. 20. huhtikuuta – Suomessa tuli voimaan kirjastolaki. Kouluhallituksen alaisuuteen perustettiin valtion kirjastotoimisto, jonka johtajaksi valittiin filosofian maisteri Helle Cannelin. 20. huhtikuuta – António de Oliveira Salazar nimitettiin Portugalin rahaministeriksi. 22. huhtikuuta – Lahden radioasema aloitti lähetykset. 22. huhtikuuta – Maanjäristys tuhosi Kórinthoksen, 200 000 rakennusta tuhoutui. 29. huhtikuuta – Presidentti Lauri Kristian Relander vihki käyttöön Lahden radioaseman. 2. toukokuuta − Paavi Pius XI paheksui julkisesti Roomassa pidettyjä naisten urheilukilpailuja. 15. toukokuuta – Tanskan kuningas Kristian X saapui kolmipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. 21. toukokuuta – Viipurin lento-onnettomuus: ilmavoimien Hansa-Brandenburg-meritoimintakone putosi kadulle Viipurissa menetettyään peräsimensä. Onnettomuudessa kuoli koneen kaksi lentäjää ja kaksi maassa ollutta siviilihenkilöä. 23. toukokuuta – Pommi räjähti Italian konsulaatissa Buenos Airesissa, 22 kuollutta 25. toukokuuta – Aarne Sihvo nimitettiin Suomen sotaväen päälliköksi. 26. toukokuuta − Suomen Kansallismuseossa paljastettiin Akseli Gallén-Kallelan maalaamat freskot. 29. toukokuuta – Lahden radioasema vihittiin käyttöön. 2. kesäkuuta – Norjan kuningas Haakon VII saapui Suomeen kolmipäiväiselle valtiovierailulle. 2. kesäkuuta – Suomessa alkoi 10 kuukautta kestänyt valtakunnallinen satamalakko Suomen Kuljetustyöläisten Liiton vaadittua työehtosopimusta satamiin. Lakko päättyi 16. huhtikuuta 1929 ammattiliiton tappioon. Työnantajat käyttivät lakon aikana Vientirauhan lakonmurtajia satamien lastaustöissä. 4. kesäkuuta − Yrjönkadun uimahalli vihittiin käyttöön Helsingissä. 4. kesäkuuta – Japanilaiset upseerit salamurhasivat kiinalaisen sotaherra Zhang Zuolinin. 20. kesäkuuta – Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan kansanedustaja Puniša Račić ampui viittä muuta kansanedustajaa parlamentin istunnon aikana. Ammutuista Djuro Basariček ja Pavle Radič kuolivat välittömästi ja Stjepan Radič pari viikkoa myöhemmin. 22. kesäkuuta – Ruotsalainen autovalmistaja Volvo perusti Suomeen tytäryhtiön, Oy Volvo-Auto Ab:n. Suomesta tuli Volvon ensimmäinen vientimaa. 22. kesäkuuta – Neljä KTR 3:n tykkimiestä sai surmansa ja kolme sotilasta loukkaantui kun kaksi tykkiä räjähti Perkjärvellä harjoitusammunnassa. 24. kesäkuuta – Osa Umberto Nobilen pohjoisnaparetkikunnasta pelastettiin ruotsalaiseen lentokoneeseen. Retkikunnan loput jäsenet pelastettiin 12. heinäkuuta neuvostoliittolaisella Krasin-jäänmurtajalla. 24. kesäkuuta – Salama iski Parkanon kirkkoon konfirmaatiojumalanpalveluksen aikana, jolloin neljä ihmistä kuoli.
heinäkuu–syyskuu 5. heinäkuuta – Vuonna 1889 perustettu Suomen Baptistiyhdyskunta merkittiin Suomen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. 10. heinäkuuta – Aero Oyn Junkers F 13 K-SALB teki pakkolaskun mereen matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Koneen miehistö ja neljä matkustajaa pelasti ohikulkeva moottorialus. Lentokone poistettiin käytöstäHelsingin Sanomat 11. heinäkuuta 1928. 16. heinäkuuta – Leon Toral murhasi Meksikon presidentin Alvaro Obregonin. 16. heinäkuuta – Helsingissä paloi Sörnäs Ab:n Verkkosaaren saha rakennuksineen ja lautatarhoineen niin että saarelle jäi vain yksi varastorakennus pystyyn. 27. heinäkuuta – Radclyffe Hallin romaani Yksinäisyyden kaivo ilmestyi. 28. heinäkuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Amsterdamissa. 12. elokuuta – Kesäolympialaiset päättyivät ja Moskovan spartakiadit alkoivat. 16. elokuuta – Neuvostoliitto julisti yleisen asevelvollisuuden. 22. elokuuta – Riihimäellä paloi Oy Tekan teknokemiallinen tehdas kokonaan ja lisäksi syttyi useita tehtaan naapurirakennuksia tuleen, joista yksi asuinrakennus tuhoutui kokonaan ja Riihimäen yhteiskoulun rakennus paloi osittain. 22. elokuuta – Torniossa tuhoutui Kemi Oy:n Röytän saha, lautatarha ja kymmenkunta rakennusta. Puutavaraa paloi noin 4 000 standarttia ja palaneen omaisuuden arvo oli noin 15 miljoonaa markkaa. 25. elokuuta – Ahmed Zogu julisti itsensä Albanian kuninkaaksi Zog I. Hänet kruunattiin 1. syyskuuta. 25. elokuuta – Nurmeksen Puu Oy:n saha ja lautatarha paloivat Nurmeksessa. Sahatavaraa paloi noin 1 500 – 2 000 standarttia. 27. elokuuta – Pariisissa solmittu, Yhdysvaltain ulkoministeri Frank B. Kelloggin ja Ranskan Aristide Briandin mukaan nimetty Kellogg–Briand-sopimus kielsi sodan politiikan teon välineenä. Kellogg sai tästä Nobelin rauhanpalkinnon (Briand oli saanut sen jo aiemmin). 31. elokuuta – Kolmen pennin oopperan kantaesitys Theater am Schiffbauerdammissa Berliinissä. 1. syyskuuta − Karungin ja Kaulinrannan välinen rataosuus avattiin liikenteelle. 1. syyskuuta − Ojajärven junaonnettomuus: Viipurista lähtenyt postijuna syöksyi järveen ratapenkereen petettyä. 2. syyskuuta − Viisi noin 20-vuotiasta nuorta hukkui purjeveneen kaaduttua myrskyssä Helsingin lähellä Lauttasaaren ja Pihlajasaaren välillä. Ruoholahden rannasta Lauttasaaren selälle lähteneessä purjeveneessä olleista kaksi onnistui pelastautumaan. Eilen hukkui viisi nuorta purjehtijaa, Helsingin Sanomat, 03.09.1928, nro 239, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 6. syyskuuta − Neuvostoliitto liittyi Kellogg−Briand-sopimukseen. 9. syyskuuta − Helsingissä raitiotieliikenne alkoi Pasilaan.Raitiotieliikenne Pasilaan alkoi eilen, Helsingin Sanomat, 10.09.1928, nro 246, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 14. syyskuuta – Joensuu–Outokumpu-rata vihittiin käyttöön. 22. syyskuuta − Pariisissa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen automaattinen puhelinkeskus.
lokakuu–joulukuu 1. lokakuuta – Neuvostoliiton ensimmäinen viisivuotissuunnitelma astui voimaan. 1. lokakuuta − Taidemaalari Salvador Dalín ja ohjaaja Luis Buñuelin elokuva Andalusialainen koira sai ensiesityksensä Pariisissa. 2. lokakuuta – Josemaría Escrivá de Balaguer perusti Opus Dein. 6. lokakuuta – Tšiang Kai-šek valittiin Kiinan tasavallan presidentiksi. 7. lokakuuta – Haile Selassie kruunattiin Abessinian kuninkaaksi (ei vielä keisariksi). 22. lokakuuta – K. J. Gummerus Osakeyhtiön Jyväskylässä rakenteilla olleen viisikerroksisen liike- ja asuintalon eteläpäässä tapahtui yhden huoneiston alalta sortuma ylintä kerrosta myöten. Onnettomuudessa loukkaantui neljä työläistä.Uhkaava rakennussortuma Jyväskylässä, Suomen Kuvalehti, 27.10.1928, nro 44, s. 28, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 6. marraskuuta – Tulivuori Etnan purkaus tuhosi Mascalin kaupungin Sisiliassa. 6. marraskuuta – Republikaanien Herbert Hoover voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vastaehdokkaansa Alfred Smithin. 7. marraskuuta – Herbert Hoover valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. 18. marraskuuta – Ensimmäinen Mikki Hiiri -elokuva Höyrylaiva Ville sai ensiesityksensä. 20. marraskuuta – Ylioppilaiden adressi Helsingin yliopiston suomalaistamiseksi. 30. marraskuuta – Tulenkantajat-lehden näytenumero ilmestyi. 1. joulukuuta – Albania tunnusti Suomen itsenäistymisen. 12. joulukuuta – Eduskunta antoi Juho Sunilan hallitukselle epäluottamuslauseen äänin 85–84. Sosialidemokraatit olivat esittäneet epäluottamuslausetta ”eräiden suojeluskuntalaisten mielivaltaisuuksien” vuoksi. 22. joulukuuta – Suomen kouluhallituksen pääjohtajan Oskari Mantereen muodostama vähemmistöhallitus aloitti työnsä. 31. joulukuuta – Big Benin lyönnit kuultiin ensimmäisen kerran radiossa.
Tuntematon päivämäärä
syyskuu – Alexander Fleming keksi penisilliinin St. Maryn sairaalassa Lontoossa. Coca-Cola saapui Eurooppaan Amsterdamin olympialaisten aikana. Turkki vaihtoi arabialaiset kirjaimet latinalaisiin. Naiset saivat äänioikeuden Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Syntyneitä tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Amotz Zahavi, israelilainen evoluutiobiologi ja lintutieteilijä (k. 2017) 1. tammikuuta – Camara Laye, guinealainen kirjailija (k. 1980) 1. tammikuuta – Hap Sharp, yhdysvaltalainen Formula 1 -kuljettaja (k. 1993) 5. tammikuuta – Zulfikar Ali Bhutto, Pakistanin presidentti ja pääministeri (k. 1979) 5. tammikuuta – Pekka Ketonen, suomalainen metsänhoitaja ja Suomen Kennelliiton toiminnanjohtaja (k. 2009) 5. tammikuuta – Walter Mondale, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja Yhdysvaltain 42. varapresidentti (1977–1981) (k. 2021) 8. tammikuuta – Slade Gorton, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (k. 2020) 9. tammikuuta – Juhani Pesonen, suomalainen vuorineuvos, SOK:n pääjohtaja 1983–1988 (k. 2024) 11. tammikuuta – Åke Järvinen (Åke Lindman), suomalainen elokuvaohjaaja ja -näyttelijä (k. 2009) 11. tammikuuta – Olavi Levula, suomalainen näyttelijä (k. 2002) 12. tammikuuta – Ruth Brown, yhdysvaltalainen rhythm and blues -laulaja (k. 2006) 12. tammikuuta – Lloyd Ruby, yhdysvaltalainen moottoriurheilija (k. 2009) 16. tammikuuta – William Kennedy, yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija 17. tammikuuta – François-Wolff Ligondé, haitilainen katolinen arkkipiispa (k. 2013) 18. tammikuuta – Aleksandr Gomelski, venäläinen koripallovalmentaja (k. 2005) 20. tammikuuta – Reino Breilin, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja ministeri (k. 2010) 21. tammikuuta – Gene Sharp, yhdysvaltalainen politiikan tutkija ja kirjailija (k. 2018) 21. tammikuuta – Bror Wahlroos (”Buntta”), suomalainen kansliapäällikkö (Kauppa- ja teollisuusministeriö) (k. 2007) 22. tammikuuta – Jorge Ibargüengoitia, meksikolainen kirjailija (k. 1983)